Uraanikaivoksesta tiedottaminen suututtaa enolaisia
Iso osa Enon ja Kontiolahden asukkaista ei osaa ottaa kantaa vaikeaan asiaan.
Petri P. Pentikäinen, Eno

Pohjois-Karjalan Enossa uraanikaivoksesta on kolme mielipidettä: ”kyllä”, ”ei” sekä ”en tiedä”. Viimeisin on vallitseva, sillä moni asukas ei faktojen puuttuessa osaa sanoa asiasta mitään.
Kaivoksen vastustajat ja kannattajat ovatkin edes yhdestä asiasta samaa mieltä: kaivoksesta ei ole tiedotettu riittävästi. Enolaiset saivat kuulla asiasta ensimmäisen kerran alkuvuodesta, television välityksellä.
– Kauppa- ja teollisuusministeriön olisi pitänyt ohjeistaa kunnat siitä, miten näistä asioista tiedotetaan. Ei uraanikaivoksesta voi tiedottaa kuin mistä tahansa asiasta, laittamalla lapun kunnantalon ilmoitustaululle, sanoo kaivosta vastustava Anna-Liisa Ryhänen.
Itä-Uudellamaalla kaivosyhtiö on esitellyt asiaansa vain englanniksi, mikä on ärsyttänyt alueen asukkaita. Pohjoiskarjalaiset eivät ole saaneet Cogemalta tietoa millään kielellä.
– Olemme yrittäneet saada kaivosyhtiön edustajan paikan päälle kertomaan hankkeesta. Meille sanottiin, ettei yhtiö osallistu tällaisiin tilaisuuksiin, ihmettelee Marja-Liisa Tamminen.
Enon kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Kukkonen (kesk.) sanoo, että kuntalaiset ovat joutuneet poimimaan tietonsa ja muokkaamaan mielipiteensä vastustajien ja kannattajien esittämien, usein äärilaidoista olevien näkemysten perusteella.
– Asiallista tietoa ei ole juurikaan saatavilla. Tässä on voinut jokainen nyt toteuttaa itseään, kun faktatietoa ei löydy, eikä kaivosyhtiöltäkään ole tullut mitään informaatiota.
Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia rajoittaa myös kaivoslaki, joka antaa laajat mahdollisuudet alueiden valtaamiseen. Enon kunta on antanut vastauksensa kauppa- ja teollisuusministeriön kysymyksiin, mutta sillä ei tässä vaiheessa ole mitään valtaa.
– Kunnalta kysytään vasta sitten, jos ympäristölupakäsittely etenee. Kaivoslaki ohittaa näissä asioissa kaiken.
Kaivoksen vastustajat ovat Enossa olleet aktiivisempia kuin kannattajat, vaikka molempia löytyy. Vastustajat ovat huolissaan sekä maaperästä että Pohjois-Karjalan maineesta matkailumaakuntana. Uraanin louhinta on ammattimaista toimintaa, mutta mielikuvat ovat negatiivisia.
– Ulkomaisesta näkökulmasta katsottuna Pohjois-Karjala on vihreä maakunta. Uraanikaivos leimaa nyt koko alueen, sanoo kunnan palveluksessa työskentelevä Markku Aho.
Tilallinen Anna-Liisa Ryhänen pelkää, että maidon ja marjojen hinta laskee, jos uraanikaivos on niitä tuottavien maiden vieressä. Ryhänen on ollut yhteydessä Pohjois-Karjalasta suuria määriä sieniä ostavaan italialaiseen Loreno Dalla Valleen, joka pitää selvänä, että kaivos vaikuttaa sienimarkkinoihin.
– Uudellamaalla kaivosasiasta on nostettu meteli, mutta meillä kunnanhallitus vain hyssyttelee. Pohjaveden myynnillä rikastuisi paljon paremmin, kannustaa Helena Pehkonen kunnan visionäärejä.
Kunnanhallituksen Pekka Kukkonen haluaa rauhoittaa kuntalaisia ja muistuttaa, että nyt on kyse vasta tutkimisesta.
– Enossa on tehty tutkimuksia ennenkin, ja mahdollisuutta kaivoksen tulemiseen pidetään aika pienenä. Nämä asiat tapahtuvat pitkällä aikajanalla.
Kansanäänestystä kaivoksesta ei ole tulossa. Vastustajatkin sanovat, että se olisi rahan tuhlausta. Enossa ei ole juurikaan asukkaita, jotka tietäisivät asiasta riittävästi.